Vastuullisuus tarkoittaa enemmän kasviksia ja vähemmän hävikkiä, mutta myös syrjäytymisen torjumista.
Millaisen hiilijalanjäljen jätän, kun syön naudanlihapihvin? Entä, jos kumoan kasvikset jätesankoon?
Näitä kysymyksiä nuoret pääsivät puntaroimaan, kun Tuusulan kouluissa kiersi Vastuullinen pop up -ravintola. Kampanja oli osa nuorten vastuullisuuskasvatusta. Koululaiset saivat koota omat kasvispurilaisensa ja pohtia valintojensa ekologisia seurauksia.
Lue lisää: Kokki paljastaa, minne ylimääräinen ruoka päätyy
Ravitsemisalalla vastuullisuus on jo luonnollinen osa kaikkea tekemistä. Silti asian omaksumisen pitää lähteä jo lasten kasvatuksesta, sanoo Kirsi Hanski, Tuusulan kunnan ruokapalvelupäällikkö ja Ammattikeittiöosaajat ry:n puheenjohtaja.
Ilmastonmuutos on yksi merkittävimmistä tekijöistä, jotka kasvattavat vastuullisuuden merkitystä arjessamme. Ammattikeittiöosaajat ry:n toiminnanjohtaja Marjut Huhtala kertoo, että vastuullisuus konkretisoituu ravitsemisalalla erityisesti ekologisuudessa.
Vastuullisuus vaikuttaa muun muassa ruokalistasuunnitteluun, raaka-aineiden valintaan, elintarvikehankintoihin ja ruokahävikin hallintaan.
Lue lisää: Koulu teki kolme helppoa ilmastotekoa, jotka sinunkin työpaikkasi voi toteuttaa
Vastuullisuus kuuluu kaikille
Ravitsemisala on vastuullisuusajattelun edelläkävijöitä, mutta sielläkään ei vastuuta voi sälyttää yksin ruokapalveluille. Kirsi Hanski muistuttaa, että vastuullisuuden on oltava osa kaikkea toimintaa kunnan budjetoinnista ruoan kuljetuksiin.
– Vastuullisuus ei voi olla sitä, että koulut vain pyytävät toimittamaan useammin kasvisruokaa. Jos oppilaat eivät ole sisäistäneet kasvisruuan syömisen merkitystä ja hävikin ilmastovaikutusta, kasvikset päätyvät liian helposti jätesankoon, Hanski sanoo.
Kun vastuullisuuteen osallistetaan myös asiakkaat, sen toteutuminen on todennäköisempää. Se vaatii työtä kaikilla tasoilla.
Vastuullisen ajattelun pitää olla jo osa varhaiskasvatusta.
Tuusulassa vastuullisuuskasvatus on otettu osaksi varhaiskasvatusta, ja päiväkodeilla on ruokakasvatuksesta vastaavat henkilöt. Kun jo lapset sisäistävät vastuullisen ajattelun, ruokalistan on helppo tukea valintoja.
– Ravitsemuksellista ja ekologista vastuullisuutta on sekin, että ihmiset oppivat syömään sen verran kuin on tarve, Hanski kuvailee.
Marjut Huhtalan mukaan konkreettisin iso muutos on, että kasvisruoka ei nykyään ole enää erityisruokavalio, vaan se on normalisoitunut 10–15 vuodessa yhdeksi vaihtoehdoksi.
Lähteet: unep.org ja Tilastokeskus
Sosiaalisen vastuullisuuden edelläkävijä
Myös sosiaalinen vastuullisuus on ravitsemisalalla arkea. Kirsi Hanski kertoo tästä esimerkin.
Tuusulassa nuorisotyöntekijä kertoi, että koulussa on yksinäisiä nuoria. Nyt ruokapalvelun työntekijät käyvät jututtamassa päivittäin näitä nuoria. Näin nuori näkee, että ympärillä on hyväntahtoisia ihmisiä, jotka välittävät.
Joskus yksi vastuullinen teko johtaa toiseen.
– Kun 1100 oppilaan koulusta jää helposti ylijäämäruokaa, aloimme järjestää mummoille ja papoille kouluun hävikkiruokatarjoiluja. Ruoka on heille ilmaista. He maksavat vain omakustannushinnan leipätarpeista ja tiskeistä, Hanski kertoo.
Lue lisää: Ilmastotavoitteet, vastuullisuus ja kestävä kehitys näkyvät koululaisen lautasella
Ruokailusta muodostui päivän kohokohta. Senioriruokailijat viihtyivät koulussa niin hyvin, etteivät olisi malttaneet lähteä kotiin. Tästä yhteisökoordinaattorit keksivät järjestää “tarinatupia”, jonne saattoi ruokailun jälkeen kokoontua keskustelemaan tai seuraamaan järjestettyä ohjelmaa.
Sosiaalinen vastuullisuus näkyy myös ruokapalveluiden työllistämistoimissa.
– Ruokapalvelut työllistävät vaikeasti työllistettäviä tai osatyökykyisiä. Osallistumme myös maahan-muuttajien kotouttamiseen, Huhtala sanoo.
Vastuullisuus vaatii suunnitelmallisuutta
Tuusulassa vastuullisuus on osa kunnan strategiaa, jota ruokapalvelut ovat edelläkävijöinä toteuttaneet.
Tuusula on saanut tukea alan kehityshankkeelta, johon otti osaa kymmenen eri kunnan ruokapalvelua. Vastuulliset ruokapalvelut -kehitysohjelman tuloksena syntyi malli, jonka avulla muutkin ruokapalvelut voivat nyt arvioida ja kehittää omaa vastuullisuustyötään omaehtoisesti.
– Meillä tehtiin systemaattinen itsearvio, oma strategia ja vastuullisuussuunnitelma välitavoitteineen. Tärkeää on myös viestiä hyvin kaikesta kaikille asianosaisille ja ottaa mukaan niin päättäjät kuin asiakkaatkin, Hanski kuvailee.
Hän itse on käynyt muun muassa puhumassa kasvatus- ja sivistyslautakunnalle vastuullisuus-kasvatuksesta. Sekä Hanski että Huhtala toivovat ihmisten havahtuvan siihen, että olemme vastuullisuusasioissa samassa veneessä. Ja että ehkä sen myötä yhteistyö lisääntyisi.
Molemmat uskovat, että vain yhdessä asioita saadaan eteenpäin.